Politiikka
16.4.2026 13:45 ・ Päivitetty: 16.4.2026 13:40
Valiokunta torppasi hallituksen esityksen: ”Koskee koko väestön perusoikeuksia ja yksityisyyden suojaa”
Perustuslakivaliokunta haluaa merkittäviä muutoksia esitykseen, joka olisi toteutuessaan käytännössä antanut poliisille pääsyn neljän miljoonan ihmisen passi- ja henkilökorttitietoihin.
Hallitus esitti viime syyskuussa, että poliisin passi- ja henkilökorttirekisteristä voitaisiin luovuttaa biometrisia tunnisteita eli esimerkiksi sormenjälkiä ja kasvokuvia vakavien rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Käytäntö koskisi myös Maahanmuuttoviraston ja poliisin keräämiä ulkomaalaisten sormenjälkiä ja kuvia.
Esitystä onkin epävirallisesti kritisoitu taas yhtenä osana perussuomalaisten halua vaikeuttaa maahanmuuttajien elämää ja saada heidät ”erillislainsäädännön” piiriin.
Mutta koska valtaosalla Suomen väestöstä on nykyään biometrinen passi, muutokset koskisivat perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan jopa neljää miljoonaa kansalaista.
Valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) painotti muutosesitysten olevien valtio-oikeudellisesti eli perusoikeuksien, yksityisyyden suojan ja tietoturvan kannalta niin merkittäviä, ettei niitä voi säätää esitetyssä muodossa perustuslakia ja EU:n perusoikeuksia rikkomatta.
– Oleellinen on kysymys oikeusturvasta. Tällaisena esitys ei täytä perusoikeuteen kajoamisen välttämättömyys- ja oikeansuuntaisuusvaatimuksia, vaan siihen vaaditaan tarkempia rajauksia sekä ennakollisen valvonnan mahdollisuutta riippumattomalta arviointielimeltä (tuomioistuimet).
– Valtiokunta katsoo, että muutokset ovat välttämätön keino turvata käytännössä kaikkien kansalaisten oikeusturva ja jälkivalitusmahdollisuus, Vestman sanoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa torstaina.
VALIOKUNTA vaatiikin koko esityksen täsmentämistä ja tarkempaa rajausta rikoksiin, joita tutkiessa biometrisiä tietoja voitaisiin käyttää.
– Nyt esityksessä on yli kahden sivun lista rikosnimikkeitä. Joukkoon mahtuu rikoksia, joista voidaan tuomita jopa vain sakkorangaistukseen tai enimmillään kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, Vestman sanoi.
Perustuslakivaliokunta esittää, että tietoja voitaisiin käyttää vain, kun kyseessä ovat rangaistusasteikoltaan erityisen moitittavat teot ja valtion eli kansallisen turvallisuuden suojaamiseen kiinteästi liittyvät rikokset.
Muuten yksimieliseen lausuntoon jätti eriävän mielipiteen Johannes Yrttiaho (vas.), jonka mukaan koko esitys sormenjälki- ja kuvarekisterien avaamisesta olisi vedettävä eduskunnasta perustuslain vastaisena.
Yrttiahon mukaan kansallisesta turvallisuudesta on tehty ”lavea kattokäsite, jolla perustellaan nykyisin hyvin monenlaisia asioita, vaikka se pitäisi määritellä joka kerta erikseen.”
SDP:N valiokuntajäsen Ville Skinnari huomautti, että tässäkin lausunnossa kyllä painotetaan täsmentämisen, oikeasuhtaisuuden ja tarkkarajaisuuden vaatimuksia.
– Turvallisuus ja perusoikeudet eivät ole vastakohtia, vaan niitä pitää yrittää sovittaa yhteen. Eikä kansallinen turvallisuus ei ole mikään avoin valtakirja; tässäkin lausunnossa edellytetään hallintovaliokunnalta määrittelyn tarkentamista. On selvää, että näin isoissa asioissa pitää tehdä huolellista työtä, hän kommentoi Demokraatille.
Mitä sanoisit niille, joiden mielestä poliisin ja muiden tiedusteluviranomaisten lisävaltuuksissa ei ole mitään pelättävää, jos ei itse ole tehnyt mitään väärää?
– Juuri siksi perusoikeuksiin puuttumisessa ja lausunnossa korostetaan oikeusvaltionäkökulmaa. Oikeusvaltion toiminnassa on kyse ennen kaikkea luottamuksesta yhteiskuntaan, valtioon ja viranomaisiin. Suomessa se on yhä korkealla tasolla, mutta nyt mennään sellaisella alueelle, että meidän pitää olla todella tarkkana ja huolellisia.
– Kokonaan oma kysymyksensä on, voidaanko tällaisia esityksiä ylipäätään korjata valiokuntatasolla vai pitääkö palauttaa kokonaan uuteen valmisteluun sellaista, mitä eduskunta ei pysty valmiiksi saattamaan, Skinnari sanoi.
HUOMIONARVOISTA ja poikkeuksellista onkin, että valiokunta haluaa tarkastella lakimuutoksen perustuslainmukaisuutta vielä uudelleen, kun mietintö hallintovaliokunnasta on valmistumassa. Eduskunnan suuri sali päättää asiasta hallintovaliokunnan mietinnön perusteella.
– On pohdittava, voidaanko lakia ylipäätään säätää normaalissa järjestyksessä hallintovaliokunnalta vaadittujen merkittävien muutosten jälkeenkään. Mikäli hallintovaliokunta päätyy antamaan mietinnön, sen perustuslainmukaisuus on arvioitava B-lausunnossa uudelleen, muotoili puheenjohtaja Vestman.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos esitys katsotaan muutosten jälkeenkin perustuslain vastaiseksi, se palautuisi kokonaan uuteen valmisteluun.
Myös oikeuskanslerinvirasto ja tietosuojavaltuutettu suhtautuivat vuosi sitten varauksellisesti siihen, että passeja ja henkilökortteja varten annettuja sormenjälkiä käytettäisiin vakavien rikosten tutkinnassa.
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ei hyväksynyt myöskään esityksen etukäteen kritisoiduinta osaa eli niin sanotun varmuusvankeuden ulottamista alaikäisiin rikoksentekijöiden.
– Nykymuodossaan esitys ei täytä ihmisoikeussopimusten tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) vaatimuksia. Lakivaliokunta voi yrittää muuttaa sääntelyä alaikäisten osalta näiden velvoitteiden mukaiseksi, minkä jälkeen mietintöluonnos on palautettava perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi, lausunnossa sanotaan.
Varmuusvankeudessa rikoksentekijän rangaistusta voidaan pidentää määräämättömäksi ajaksi, mikäli hänet on todettu vaaralliseksi rikoksenuusijaksi.
Aikuisten osalta valiokunta hyväksyi varmuusvankeuden yksimielisesti.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
